Nimittäin sellainen on puraissut pahasti niin Kiiraa kuin minua! Treeni porukka on mahtavaa ja treenaaminen on mukavaa. Hommasta tekee vielä parempaa se kun huomaa että koira tykkää siittä. Kiiran kanssahan on koitettu montaa erilajia ja jokaisen jälkeen on todettu että siittä ei tykkää joko minä tai Kiira.
Agility -> Kiira jäi mieluummin istumaan putkee
Toko -> koira tykkää mutta minulle liian pilkun viilaamista
PK-jälki -> Miksi niitä nakkeja pitää viljellä metsään?
Mejä -> Ihan kivaa hommaa, mutta se metsässä rämpiminen hyttysten kanssa hyih. Tätä jatketaan.
Taipparihommat -> Omasta mielestä jees mutta Kiiran mielestä varis hyyyi.
Ensimmäisen kerran vepeen tutustuttiin kesällä 2011 jolloin tollerileirillä oltiin veperyhmässä. Tällöin Kiira ei uinut vielä joten oma rooli oli lähinnä soutajana tai pidin koiria kiinni veneessä. Nyt reipastuin pari viikkoa sitten soittamaan Pohjoisen Vesipelastuskoirille että pääseekö mukaan. Mieluusti ottivat mukaan treeneihin! Viime viikolla kokeiltiin heti että meneekö Kiira veneeseen ja empimättä kakara hyppäsi heti mukaan. Muutaman kerran hypyytettiin kuivalle kunnes soudettiin veteen. Käskyn saatua ei neiti epäröinyt sekunttiakaan kunnes hyppäsi veneestä porskuttaen rantaan. Veneen hakukin sujui moiteetta lähinnä varmaan siksi kun tytteli tuo vedestä mitä vaan.
Eilen oli hurjat 3h treenit joissa oli jälleen veneestä hyppyä ja uutena asiana esineen vienti. Tätä treenattiin kuivalla lähinnä siten että kouluttaja neuvoi miten hommaa voi lähtä viemään kotona eteenpäin. Ensiviikolla olisi veneen hakua ja hyppyä ja seuraavalla vienti & hukkuva, jännää!
Lopussa uskaltauduin jopa kysymään soveltuvuuskoekurssista ja sanoi että päästäisiin mukaan heinäkuussa kun liikkeet ovat tulleet tutuksi.
Lopussa uskaltauduin jopa kysymään soveltuvuuskoekurssista ja sanoi että päästäisiin mukaan heinäkuussa kun liikkeet ovat tulleet tutuksi.
Loppuun vielä kuvia lauantain uintireissulta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti